Vasamajärven kunnostusKuvat ja käyrät eivät toistaiseksi näy. Yritän saada nekin näkyviin. Kohteen yleiskuvausSijaintiVasamanjärvi sijaitsee Ylöjärvellä Siivikkalan kaupunginosassa. Kohteen sijainti on esitetty kuvassa 1.
Kuva 1. Vasamanjärven sijainti. OmistusolosuhteetVasamanjärvessä on kaksi erillistä vesialuetta, jotka omistaa Siukolan ja Keijärven osakaskunnat. Järven ranta-alueet ovat kokonaan yksityisessä omistuksessa.
Järven perustiedotVasamanjärvi on matala ja rehevä järvi. Järven rantoja kiertää soistunut luhtavyöhyke, jossa kasvaa lisäksi puita ja pajukkoa. Järven rannoilla on jonkin verran vakituista ja pysyvää asutusta.
Kuva 2. Vasamanjärvi kuvattuna lännestä. Vasamanjärven pinta-ala on 5,3 ha. Järven keskisyvyys on alle 1 metriä ja suurin syvyys 1,7 metriä. Vasamanjärven rantaviivan pituus on yhteensä 1,09 km. Järven tilavuuden (16,67 tm3) ja vuotuisen keskivirtaaman (0,019 m3/s) avulla määritetty teoreettinen viipymä on 14 vuorokautta. Järven viipymä on suhteellisen lyhyt, joka johtuu järven pienestä tilavuudesta. Vasamanjärven perustiedot on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Ilmarinjärven perustiedot.
Valuma-alueVasamanjärvi kuuluu valtakunnallisen vesistöaluejaotuksen mukaan Kokemäenjoen vesistöalueen (35) Näsijärven-Ruoveden alueen (35.3) Näsijärven alueen (35.31) Keijärven valuma-alueeseen (35.313). Vasamanjärven valuma-alueen pinta-ala järven luusuaan määritettynä on 2,41 km2 ja järvisyys 2,2 %. Vasamanjärveen ei laske muita vesistöjä, vaan järveen kertyvät vedet tulevat pintavaluntana suoraan lähialueelta ja pieniä ojia pitkin läheisiltä metsä- ja asutusalueilta. Vasamanjärven vedet laskevat laskuojaa pitkin Keijärvestä lähtevään Myllypuroon ja edelleen Näsijärven Nuoralahteen. HydrologiaVedenkorkeusVasamanjärven vedenkorkeudeksi on peruskartalla ilmoitettu N60 +110,5 m, joka on N43 +110,39 m. Ylöjärven kaupungin mittausyksikkö on mitannut järven vedenkorkeudeksi 1.9.1998 N43 +110,25 m. Vasamanjärven ranta-asukkaat ovat seuranneet vedenkorkeuksia kesän ja syksyn 2009 aikana. havaintojen tulokset on esitetty kuvassa 3.
Kuva 3. Vasamanjärven vedenkorkeudet v. 2009. Käytettävissä olevan vedenkorkeusaineiston perusteella vasamanjärven vedenkorkeus vaihtelee 13 cm välillä N43 +110,25 m … N43 +110,38 m. Havaittujen vedenkorkeuksien perusteella Vasamanjärven keskivedenkorkeus (MW) on N43 +110,34 m. Havaintojakson vedenkorkeuden ääriarvot ovat seuraavat: ylivedenkorkeus (HW) on N43 +110,38 m ja alivedenkorkeus (NW) on N43 +110,25 m. VirtaamaVasamanjärvestä poistuvasta virtaamasta ei ole tehty havaintoja. Vasamanjärven virtaamat on arvioitu Suomen ympäristökeskuksen Orivedellä sijaitsevan Siukolanpuron valuma-aseman (aseman tunnus 32) vuosien 1990-1999 tietojen perusteella (taulukko 2). Vasamanjärven keskivirtaama (MQ) on 0,019 m3/s, keskimääräinen alivirtaama (MNQ) 0,0002 m3/s ja keskimääräinen ylivirtaama (MHQ) 0,251 m3/s. Vesistörakenteiden mitoituksessa käytettävä kerran 20 vuodessa toistuva ylivirtaama (HQ1/20) on 0,422 m3/s. Taulukko 2. Vasamanjärven virtaamat.
Veden laatuVasamanjärven veden laadusta on havaintoja vuosilta 1989, 2000, 2005 ja 2009 (taulukko 3). Vuonna 2000 vesinäytteet otettiin järven pohjois- ja eteläosista. Vuosien 1989, 2005 ja 2009 vesinäytteet on otettu järven eteläosasta. Havaintojen perusteella Vasamanjärven vesi on ruskeavetistä. Vesi on keskihumuksista ja happamuustaso on normaali tai hiukan hapan. Veden sähkönjohtavuus on ollut luonnontasoa korkeampi. Vasamanjärven ravinnetaso on ollut reheville vesille ominaisella tasolla. Yleislaadultaan järven vesi on ollut välttävällä tasolla. Taulukko 3. Vasamanjärven veden laatutuloksia.
Sedimentti ja pohjan laatuVasamanjärven pohjasta on otettu yksi sedimenttinäyte talvella 2009 Siivikkalan omakotiyhdistyksen toimesta. Näytteen pääasiallisena tarkoituksena oli selvittää järven pohjasta mahdollisesti ruopattavan pohjasedimentin soveltuvuus käytettäväksi peltoviljelyssä. Näytteen perusteella Vasamanjärven pohjasedimentti on hiuetta (He). Pohjasedimentti soveltuu sellaisenaan käytettäväksi viljelysmaana ja läjitettäväksi pelloille. Kalasto ja linnustoVasamanjärven kalastosta ja linnustosta ei ole tehty selvityksiä. Kasvillisuus
Järven ja valuma-alueen käyttö ja suojelu
MaankäyttöMaankäyttöVasamanjärven valuma-alueesta yli puolet on metsää. Lisäksi valuma-alueella on taajama- ja haja-asutusta sekä jonkin verran peltoa. Valuma-alueen maankäyttömuotojen pinta-alat on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Vasamanjärven valuma-alueen maankäyttö.
Ranta-alueet ja asutusVasamanjärven ranta-alueet ovat pääpiirteissään rantaluhtaa ja rantametsää. Vasamanjärven eteläpäässä sijaitsee kuusi kesämökkiä. Muille ranta-alueille on levittäytynyt pysyvää asutusta, joka on kuitenkin melko harvaa. KaavoitusVasamanjärvi ja sen ranta-alueet kuuluvat yleiskaava-alueeseen. Vasamanjärvi on merkitty kaavassa vesialueeksi (W) ja suurin osa ranta-alueesta on merkitty metsävaltaiseksi alueeksi (M-2, MU-3). Järven eteläpäässä on RA- alue ja koillis- ja luoteisrannalla on AO alueet.
Kuva 4. Ote Ylöjärven taajamien yleiskaavayhdistelmästä. Vasamanjärvi tai sen ranta-alueet eivät kuulu asemakaavoitettuun alueeseen. KäyttömuodotVirkistyskäyttöAlueen asukkaat käyttävät Vasamanjärveä soutuveneilyyn ja rannoilla oleskeluun. Kalastus ja linnustusVasamanjärven kalastus on pienimuotoista katiskoilla ja ongilla tapahtuvaa kotitarvekalastusta. Järvellä ei harrasteta linnustusta. Vesiliikenne ja uittoVasamanjärvessä tapahtuva vesiliikenne on pienimuotoista soutuveneilyä. Vesistössä ei ole uittosääntöä. Suojelualueet ja erityiskohteetVasamanjärvi tai sen ranta-alueilla ei ole suojelualueita. Aiemmat hankkeet ja toimenpiteetVasamanjärven luusuassa sijaitsee järjestelypato, jolla säännöstellään järven vedenkorkeutta. Järjestelypadon luvan haltija on Vasamajärvenojan perkausyhtiö. RavinnekuormitusVesistön kokonaisravinnekuormitus muodostuu ulkoisesta ja sisäisestä kuormituksesta. Ulkoisella ravinnekuormituksella tarkoitetaan vesistöön valuma-alueelta pinta- ja pohjavesien mukana tulevaa kuormitusta. Vesistön sisäisellä kuormituksella tarkoitetaan vesistön pohjaan sitoutuneena olevien ravinteiden takaisin liukenemista vesimassaan. Sisäinen kuormitus syntyy yleisimmin hapettomissa olusuhteissa. Vasamanjärven miniravinnetarkastelun perusteella järven perustuotannon tason määräävä ravinne on fosfori. Tämän vuoksi järven ulkoisen kuormituksen tarkastelussa on keskitytty fosforikuormitukseen. Kuormitustarkastelu on tehty vuositasolla, joten eri vuodenaikojen vaihteluista johtuvia eroja ei ole otettu huomioon. Tarkastelu on tehty ulkoiselle ja sisäiselle kuormitukselle erikseen. Ulkoinen kuormitusVasamanjärven ulkoisen kuormituksen arviointi on tehty valuma-alueen maankäyttömuotojen ja kunkin maankäyttömuodon ominaiskuormituksen perusteella. Lisäksi on huomioitu suoraan ilmasta vesistöön laskeva kuormitus. Valuma-alueen eri maankäyttömuotojen pinta-alat on määritetty Ylöjärven kaupungin kaavoituksen pohjakartan tietojen perusteella. Lisäksi tarkastelussa on oletettu, että alueen kaikki kiinteistöt ovat liittyneet yhteisviemäriin, joten järveen ei laske asutuksen jätevesiä. Järveen tulevan kuormituksen sietokyvyn arvioinnissa on yleisesti käytetty Vollenweiderin (1976) kuormitusmallia. Mallissa järveen tulevaa ulkoista kuormitusta verrataan hydrauliseen pintakuormaan, joka on vuotuinen virtaama jaettuna pinta-alalla. Mallissa on määritetty ylempi ja alempi sietoraja. Ylempi sietoraja kuvaa ns. kriittistä tai vaarallista kuormitusta, jonka ylittävä kuormitus johtaa järven nopeaan rehevöitymiseen. Alempi sietoraja eli sallittu kuormitus kuvaa kuormitustasoa, jonka järvi todennäköisesti kestää rehevöitymättä. Mallin käyttämät sietorajat perustuvat yleiseen limnologiseen rehevyysluokitukseen, jonka mukaan ylempi sietoraja tarkoittaa järven tavoitteellista kokonaisfosforipitoisuutta 30 µg/l ja alempi sietoraja kokonaisfosforipitoisuutta 10 µg/l. Vesipolitiikan puitedirektiiviin liittyvässä pintavesien tyypittelyssä Vasamanjärvi arvioidaan kuuluvan luokkaan matalat humusjärvet (Mh). Tyypittelyn mukaiset erinomaista veden laatua kuvaava kokonaisfosforipitoisuus luokassa Mh on 25 µg/l. Tämän perusteella Vasamanjärven sallittua ulkoista kuormitusta on kuormitustarkasteluissa verrattu tähän luokkarajaan. Vasamanjärveen tuleva ulkoinen kokonaisfosforikuormitus on yhteensä noin 40,5 kg vuodessa. Suurin osa kuormituksesta tulee valuma-alueella sijaitsevilta pelloilta (kuva 5). Muita suuria kuormituslähteitä ovat metsätalous ja taajama-asutuksen hulevedet.
Kuva 5. Vasamanjärven ulkoisen kokonaisfosforikuormituksen jakaantuminen kuormitustyypeittäin. Vasamanjärveen tuleva nykyinen ulkoinen fosforikuormitus suhteessa Vollenweiderin kuormituksen sietorajoihin on ylemmän sietorajan yläpuolella (kuva 6). Verrattaessa kuormitusta matalien humusjärvien erinomaisen veden laadun luokkarajaan, ulkoinen kuormitus on jonkin verran suurempaa kuin sallittu kuormitus. Tarkastelun perusteella Vasamanjärveen tulevaa ulkoista kuormitusta tulisi vähentää yli 25 % nykyisestä tasostaan.
Kuva 6. Vasamanjärven nykyinen ulkoinen fosforikuormitus suhteessa Vollenweiderin kuormitussietorajoihin. Kuvaan on lisäksi simuloitu tilanteet, joissa kuormitus vähenee nykyisestä 25 % ja 50 %.
Sisäinen kuormitusSisäinen kuormitus on määritetty lasketun ulkoisen kuormituksen ja olemassa olevan veden laatu- ja virtaama-aineiston avulla. Sisäisen kuormituksen arvioinnin peruslähtökohtana on yhtälö, jossa on huomioitu kaikki viisi perustekijää. Yhtälö on esitetty mm. Järvien kunnostuksen ja hoidon perusteet –kirjassa (Yliopistopaino 1990), joten tässä esitetään vain laskennan perusperiaatteet. Taseyhtälö on: UK + SK = LP + BS + dm/dt jossa UK = ulkoinen kuormitus SK = sisäinen kuormitus LP = luusuasta poistuva ainevirta BS = bruttosedimentaatio dm/dt = vesimassan ainesisällön muutos Tällöin sisäinen kuormitus voidaan laskea jäännöstekijänä edellisen perusteella: SK = LP + BS + dm/dt –UK Ilmarinjärven sisäisen kuormituksen laskemiseksi sijoitetaan tiedossa olevat lukuarvot yhtälöön. Luusuasta poistuvan ainevirtaaman laskennassa käytettiin virtaamana koko vuoden keskivirtaamaa (0,019 m3/s) ja fosforipitoisuutena järven pintaveden kaikkien havaintojen keskiarvoa (51 µg/l). Tämän mukaan laskettuna saadaan: LP = 0,018 m3/s x 51 mg/m3 = 1,59 mg/m2/d Bruttosedimentaatio arvioitiin tarkastelemalla laskeutuvan fosforin ja vesimassan fosforipitoisuuden välistä korrelaatiota (Saarijärvi 1998). Tämän mukaan bruttosedimentaation määräksi saadaan eri laskentamenetelmillä seuraavaa: BR = 0,24* Ptot – 0,98 = 11,26 mg/m2/d dm/dt = vuositarkastelussa oletetaan olevan 0 Ulkoinen kuormitus on laskettu aikaisemmin tässä kappaleessa. Sijoittamalla lukuarvot sisäisen kuormituksen laskemiseksi esitettyyn yhtälöön saadaan: SK = 1,59 mg/m2/d + 11,26 mg/m2/d + 0 – 2,09 mg/m2/d = 10,76 mg/m2/d Sisäinen kuormitus on likimain viisi kertaa suurempi kuin ulkoinen kuormitus. Johtopäätökset kuormitusolosuhteistaVasamanjärven ulkoinen kokonaisfosforikuormitus on liian suurta. Vasamanjärven kunnostuksen lähtökohtana tulisikin olla ulkoisen kuormituksen vähentäminen riittävän alhaiselle tasolle. Vasamanjärven ulkoinen kuormitus on peräisin valuma-alueen pelto- ja metsäalueilta sekä asutuksen hulevesistä. Vasamanjärven sisäinen kuormitus on huomattavan suurta verrattuna ulkoiseen kuormitukseen. Mikäli järven tilassa halutaan saada näkyviä tuloksia, tulisi sisäisen kuormituksen vähentämiseksi aloittaa kunnostustoimet. Sisäisen kuormituksen tarkemmin arvioimiseksi ja kunnostustoimenpiteiden mitoittamiseksi, järvestä tarvitaan kuitenkin lisää selvityksiä mm. veden laadusta ja järven kalastosta. Järven nykytila sekä kunnostuksen perusteet ja tavoitteetVasamanjärvi on nykytilassaan matala ja rehevä järvi. Yleislaadultaan järven vesi on välttävällä tasolla. Sinileväkukinnoista ei ole tietoa. Järven rantoja kiertää soistunut luhtavyöhyke, jossa kasvaa lisäksi puita ja pajukkoa. Vasamanjärven ulkoinen kokonaisfosforikuormitus on liian suurta. Lisäksi järven sisäinen kuormitus on huomattavan suurta. Mikäli järven tilassa halutaan saada näkyviä tuloksia, tulisi ulkoisen ja sisäisen kuormituksen vähentämiseksi aloittaa kunnostustoimet. Järven virkistyskäyttöarvoa voidaan parantaa lisäämällä vesisyvyyttä ja ruoppaamalla järven soistuneita luhtarantoja. |
